RASKAUSVIIKKO 21

Raskausviikkojen suhteen joudun tekee pienen poikkeuksen. Eli nyt tuli 3viikon väli edellisestä raskausviikkopostauksesta, koska normaalisti olisin tehnyt kirjoituksen rv20:stä, mutta se viikko oli tyyliin täysin sama kun rv18 ja 19. PAITSI!! Meillä oli rakenneultra rv20. Meitä ei oo varmaan ikinä jännittänyt niin paljon kun käveltiin sairaalan parkkipaikalta katsomaan Maunoa, koska kummankin päässä pyöri ne kuuluisat kysymykset: Onko Maunolla kaikki hyvin? Onko Mauno yhä siellä? Onko hän tyttö vai poika? Ja luojan kiitos siellä oli kaikki hyvin, itseasiassa täydellisesti. Mauno painoi 329grammaa ja sydän pumppas reippaasti. Ja sit se ihana lisäekstra: MAUNO ON POIKA!

Kun raskausviikko 21 alkoi niin tyyliin heti ekasta päivästä lähtien oon saanut kokea kaikkea outoa ja uutta. Liikkeet on alkanut tuntumaan yhä selvemmin joka päivä, joten yks aamu päätin tuijottaa vaan hetken mahaa, että näkyykö päältä mitään liikkeitä. Meni about 1-2minuuttia ja mahaan muodostu todella pieneksi hetkeksi selvä kumpu ja samaan aikaan tunsin selvän potkun. Mun suu loksahti automaattisesti auki ja ajattelin päässä: "ALIEN!". Muuten en osaa kuvailla tota tunnetta eli se oli jotain aivan uskomatonta. Samana iltana mieheni sai tuntea Maunon ekat liikkeet kun kerroin kokemani. Selvät potkut tuntui hänen käsiinsä ja kyllä siinä isokin mies herkistyi.:D

Tänään aamulla kun purin mun matkatavaroita (Kävin Kajaanissa tuossa 1-2viikkoa sitten) niin mun paita kostui oikean rinnan kohdalta ison alueen. Mietin ekana, että kuolasiko Mini mun paidalle jossain välissä vai tippuko mun suusta jotenkin sylkeä.:D Mutta kun nostin paidan ja tutkin lisää nii herranjumala se oli maitoa! Sitä tuli edelleen vähän ja koitin pyyhkiä sitä pois, mutta vasta pienen ajan päästä vuoto vasta loppui. En oo ennen kuullutkaan, että rinnoista saattaa vähän tiputella nestettä näinkin aikaisin.

Samalla kun ollaan päästy kokemaan jotain aivan uskomatonta ja ihanaa niin mä oon käyny myös aivan pohjalla. En ehkä niin kirjaimellisesti, mutta mun pääkoppa on ollut välillä aivan sekaisin. En ihmettele yhtään, koska lääkäri määräsi mut 3viikon sairaslomalle selän takia. Sen takia oon päivät Minin kanssa yksin kotona ja koitan tehdä kaikkea, mihin selkä antaa periksi. Olen tuntenut itseni todella yksinäiseksi, koska puolet ystävistäni asuu Kajaanissa ja PK-seudun frendit on kiireisiä omien töiden takia jne niin näkemiset ovat jääneet todella vähälle. Ja kun nämä asiat painaa yhtä aikaa päälle niin mun stressitaso on 110%. 2-3päivää makasin olemattomana vaan sohvalla ja yhtäkkiä saatoin vaa alkaa itkee yli tunniksi. Oon ollu kauhee kakara mun äitiä kohtaan, jolle oon pahimmat vitut heittänyt, joita kadun todella paljon. Miehenikään ei oo päässyt helpolla, jolle oon mukavasti päässy paukuttelee meidän makuuhuoneen ovea. Onneks mua ymmärretään ja he antavat mulle oman aikani leppyä, jotta voin ite tulla häntä koipien välissä pyytämään anteeksi.

Mulla on myös pieni, mutta ihana uutinen teille! Mä kosin miestäni Karkauspäivänä 29.2.2016. Siitä lisää löytyy mun YouYube kanavalta, jonne tein ihan erillisen videon. Käykää ihmeessä tsekkaa, jos ette oo vielä käyny. (Video löytyy kuvien jälkeen aivan viimeisenä)