RASKAUSVIIKKO 18

Ajattelin, että voisin alkaa kirjoittaa raskausviikoista tälleen erikseen about 2viikon välein. Tämä meinais siis pidempiä tekstejä, joita jotkut on toivonutkin. Joka viikko (ei ainakaan tähän mennessä) ei tapahdu mitään suuria asioita, mutta parin viikon välein alkaa huomaa erilaisia muutoksia niin masun kun oman mielialan suhteen. Kivaa sitten myöhemmin lukea ja katsoa kuvia, miten Mauno on kasvanut ja millaista se raskausaika oikein oli.

Eli rv18. Pari viikkoa niin on rakenneultra. Masun suhteen oon huomannut, että turvotus mahan ympäriltä on alkanut katoamaan, koska maha on ns. pienentynyt ja alkanut saamaan sitä omaa muotoa. Tunnostelen mahaa viikottain ja siinäkin on tuntunut eroa. Esim. kun maha oli turvonnut niin maha oli huomattavasti kimmoisampi, pehmeämpi ja pyöreämpi. Nyt kun turvotus lakkasi niin kohtu ihon läpi tuntuu 110% selkeemmin ja muoto aivan erilainen. Oon jopa varma, että pieniä potkuja oon alkanut tuntemaan, joka tuntuu helvetin oudolta ja vähän pelottavalta. Alkaa iskeytyy se todellisuus päin kasvoja kun alkaa tajuta, että Mauno kasvaa mun sisällä.

Mielialan suhteen oon päässy helpolla, tähän viikkoon asti. Kiukunpuuskat on alkanut yleistymään todella pienistä asioista. Itken herkästi ja olen todella surullinen oudoistakin asioista. Esim. käytiin kaupassa ja siellä erään tuotteen hinta ei miellyttänyt mua niin aloin melkein parkumaan. Sitten koitin löytää vastaavanlaista tuotetta halvemmalla niin ei löytynyt. Itkin niin paljon, koska aloin stressaa kokonaisuudessaan rahasta, että meillä ei muka oo rahaa mihinkään ja ei saaha elätettyy toisiamme. Joka ei siis pidä paikkaansa vaan tämä oli mun hormoonipuuskan tuotosta. Normaalissa tilanteessa olisin jatkanut etsintöjä muista kaupoista ja tokaissu vaan, että se oikea tuote tulee sitten vastaan kunhan tulee. Itkut jatkui vielä kotona niin kauan, että nukahin sängylle ja heräsin seuraavana aamuna. Voi mikä kakara ihminen voi olla raskauden aikana, haha.:D

Hampaiden pesu on yhtä tuskaa. Yökkäilen jokaisen pesun aikana koko sen ajan ja sen takia mun silmät vuotaa ja yskin niin kovaa, että naapuritkin varmaa häiriintyy. Oksennukseen saakka ei oo onneksi mennyt, mutta ei oo käyny kaukana. Mini vetäs ilopissat mun päälle yks aamu kun leikittiin ahkerasti pallolla. Sillon tunsin, kuinka kuolema tulee ovelle. Yskin niin paljon sen yökkäilyn aikana, että toivoin jopa oksentavani kaikki aamuiset puurot ja kaakaot valkoiselle matolle. Antaisin tälle kaikelle arvosanaksi 0/5.

Sairastan skolioosia ja selästä löytyy myös välilevynpullistuma, jotka on alkanut tässä vaiheessa raskautta vaivaamaan. Oon saanut ennen noita hallittua liikunnan avulla, pudotettua reilu 10kiloa painosta ja kipulääkkeillä, mutta nyt kun painoa alkaa kertymään uudelleen ja ryhti muuttuu niin se tuntuu heti selässä. Säteilee ikävästi jalkoihin ja pitkiä matkoja ei pysty yksinkertaisesti enää kävelemään. Pyöräilin ennen aktiivisesti, mutta nyt sekin on jäänyt raskauden myötä. Työssä joudun olemaan 24/7 jalkojen varassa ja juoksemaan A paikkaan B, joka ei tunnu myöskään hyvältä. Pelottaa, että työt alkaa kärsimään tämän takia "liian aikaisin", etten pysty työskentelemään ja joutuisin pitkälle saikulle, koska onhan viikkoja nyt vasta 18.

Muuten näillä viikoilla oon voinut yllättävän hyvin kaiken ton sekasorron keskellä. Olen iloinen, että masu kasvaa normaalisti ja alan tuntemaan liikkeitä. (liikkeet sais jo tuntua paremmin, koska en malta oottaa kunnon potkuja:D)